Hei!

Kesämökillä on hurjan mukavaa. Tänne tuli helteet ja eilen minä nukuin melkein koko työpäivän, kun ihmisäiti teki töitä. Aamuviileydessä teimme pidemmän lenkin ja iltaviileydessä toisen. Päivän minä leikin välillä ja käytiin pikkukävelyllä ns kahvitunnilla, mutta nukuin paljon, sillä sain olla ihan rauhassa. Pikku-Tuure jäi mummin luokse Pontuksen kanssa ja minä pääsin viikonlopun viettoon yksin. Pikkutauko tekee minulle taas hyvää. Tuure on sellainen aktivointilelu, että kotona ei tahdo saada olla rauhassa hetkeäkään. Tuure keskeyttää minun leikit ihmisten kanssa, kun vie minun lelun kesken kaiken. Mökillä on mukana minun ikioma pupu, niin saan leikkiä rauhassa. 

Kuulemma jos helteet jatkuu ensi viikollakin, ollaan mökillä taas enemmän. Ehkäpä pääsen mukaan ihan yksin, ainakin välillä. Pontusta ei kuulemma ole otettu mukaan, kun sillä on pahoinvointia autossa. Pontus viihtyy mummin kanssa. Pontus on sellainen ukko, että se on iskän poika, äiskän poika, mummin poika, siskon poika.. Siitä riittää kaikille. Minä taas olen ihmisäidin lellipentu. Mummi osti minulle viilennysmaton, olen minä senkin hurmannut aikaa sitten. Iskä sanoo, että minä olen mökkikoira. Hih. Tuuresta en vielä tiedä mikä sen suunnitelma on. Mummi on jo höynäytetty, ihmisäiti on rakastunut.. siitä se alkaa.

Ihmisäidillä on iso ongelma minun syömisten kanssa. Minusta on tullut kuulemma hankala kaveri, kun annan Tuuren syödä ruokani ja Pontuksen ajelen aina pois, enkä anna sille muruakaan. Pontus on ahne vanhus ja iskee kyllä jokaisen lautaselle, kun vain silmä välttää sekunniksi, Tuure taas on niin vikkelä, ettei katse ehdi sitä nähdä, kun se on jo lautasen reunalla. Ihmisäiti on välillä vähän tuskainen, että mitenkäs tämä homma nyt menee ja syönkö minä ollenkaan. Pitäähän minun pikkuveljestä huolehtia? Herkkujen perään olen sentään vähän hanakampi, enkä anna viedä niitä.

Terveisin, Hymypoika Matty

Kiitos Terhi Hanna!!!