venäjänbolonka
venäjäntoy
pomeranian

Uutiset

22.10.2026 Mattyn ja Tuuren kuulumiset

Mattyn ja Tuuren eiliset käänteet

Vastahan minä sanoin, että tuo ihmisäiti on helppo höynäytettävä! En minä silti ollut menossa sinne eläinlääkärille asti. Onneksi se täti oli todella herttainen, mutta minä poika vedin sellaiset paniikit, että ihmisiskä sai reilusti täysosumaa housuilleen, minulta tyhjeni anaalit, lensi kakka ja pissitkin lorahti pöytään. Täti ehdotteli minulle kissan kuonokoppaa, kai siinä kaikille tulee paniikki, jos vieras täti ei kissasta erota! No siitä selvittiin ja homma hoitui ilman kuonokoppia, ei näin kiltti mies niitä tarvitse. Sitten piti kellotella selällään, kun ultralla tutkivat, että kaikki on tallella ja kunnossa. Selkä ja tassutkin oli jo todettu ihan toimiviksi. Eipä löytynyt muuta syytä kuin vatsanpuruja. Sain pahoinvointilääkkeet ja vatsanrauhoittajia ja vielä uusia raksuja joksikin aikaa tukemaan toipumista. Lasku oli ihan mukava, mutta ei se ihmisäiti ollut edes moksiskaan, kun minä en ollut pahemmin sairas. Olen minä kipeä, mutta ei pitäisi kuulemma olla niin ahne herkuille.

Illalla ihmisäiti tuumi meidän ihmismummin kanssa, että nyt on kyllä ihan kaikki nähty. Pontus leikki minun ja Tuuren kanssa. Siellä hännät heiluivat tiuhaan ja peppu keikkui. Juostiin pitkin taloa. Pontus leikki omalla vanhalla pienellä nallellaan ja sitten se leikki pikkuveljensä Topi-vainaan vanhan sammakon kanssa eli Saku sai kyytiä! Sitten Pontus antoi kyytiä isommalle vaaleansiniselle apinalle, joka oli Pontuksen nuoruudessa sen suosikkileluja. Me tietenkin vietiin nalle ja Saku, mutta Pontus haki ne pois. Oli hurjaa menoa ja niin mukavaa! Pontus leikki ensimmäistä kertaa meidän kanssa pitkän tovin samoilla leluilla. Pontus haastoi meitä itsekin leikkii. Olipa se elämys meille kaikille, myös ihmisille.

Taas uutta päivää kohti! Raportoin massustani taas myöhemmin.

Terveisin, Hymypoika Matty ja vauhtiveikko Tuure

Kiitos! Hieno kuulla ettei löytynyt mitään pahempaa ♥

21.10.2026 Cosmo hälsar

Hej på er!

Tänkte att ni kanske gillar att få små uppdateringar om era små voffar i förskingringen?

Här i Närpes har Cosmo hunnit bli ett år! Testosteronet flödar och öronen har trillat av 😅 Jag misstänker att vi är mitt inne i intensivaste tonårsfasen, och gott så. Vi upprätthåller rutiner och övningar så ska vi väl tro att det lugnar ner sig så småningom 😊

Efter en liten kämpig början med husse så har de nu blivit bästa promenadkompisar och är ute på långlänk varje dag (så länge vädret tillåter)! Själv jobbar jag ännu med koppeldragande, jag har varit dålig på att vara konsekvent men nu ska vi på riktigt lära oss att gå  ordentligt i kopplet tillsammans.

Lillmatte är absolut bästa lekkompisen, energierna matchar varandra 😊

Hantering gällande pälsvård, dusch och ögonputsning går bra. Kloklipp jobbar vi ännu på, det gillar han verkligen inte. Trimmaren har också fått jobba för timpengen de gånger han hunnit vara dit 😌 Han får vara relativt korthårig så att vi klarar av att hantera den fina pälsen.

Kanske ni som uppfödare vill veta att han går 2 månader på allergifoder nu – redan före vi började introducera vuxenmat var han mellanåt lös i livet och kunde kräkas då och då (vi tillskrev det att han ofta hann tugga i sig gräs och annat vid utevistelse, vi hann inte med alla gånger), men sen när vuxenmaten (av samma märke som valpmaten) kom med i bilden blev det värre och så verkade han ha halsbränna emellanåt. Så vi besökte veterinär som rekommenderade att vi nu först testar allergifoder, och det har han svarat jättebra på. Inga fler kräkningar, lös mage eller halsbränna. Glad och pigg hund! Ska höra av mig till veterinären om några veckor så ser vi hur vi fortsätter framåt med hans mat.

Vi njuter av vårt lilla aktiva yrväder, han har stark egen vilja och integritet, älskar att vara med familjen och njuter då alla ligger tillsammans i soffan på kvällarna.

Hoppas ni har det bra där norrut!

//Magdalena

Tack Magdalena!

19.10.2026 Mattyn ja Tuuren terveiset

Synttärionnittelut sinne syntymäkotiimme Carolle!

Täällä itärajalla on elämä aika mallillaan. Tuure on lopettanut seinien puremisen sekä tapetin maistelun ja askartelun jalkalistan parissa. Vihdoinkin! Mattojakaan ei enää siirrellä huoneesta toiseen tai Tuure ei jaksa kiinnostua niistä muutenkaan. Pyykit kyllä pöllitään, jos vähänkin silmä välttää. Kengät on jätetty rauhaan, tossut kelpaa edelleen. Ja Tuure on uskonut, ettei tietokoneen näppäimistö ja hiiri ole häntä varten. Tuure osaa kyllä avata vaikka Apple music sovelluksen. Tiedä häntä koska lähtee tilaukset Mustille ja Mirrille. Jossain asiassa kasvaa ja rauhoittuu ja toisissa asioissa sitten miehistyy. Karvakin kasvaa niin somasti. ”Matty on aina yhtä ihana ja suloinen hymypoika” hokee tuo ihmisäiti. Vaikka kyllä minä sille taas vähän sydämen tykytyksiäkin annoin, kun säikähti mikä minua vaivaa. Ilmeisesti vain vatsavaivat uusista herkuista. Minulla on nyt 4 samanlaista pinkkiä pupua, mutta yksi on se rakkain ja muut on jotain ylimääräisiä. Sen rakkaimman tunnistaa sen mustanharmaasta väristä. Ei kuulemma pesukonekaan pelasta, vaikka kyllä ne sitä yrittää. Sakulle annan harvakseltaan kyytiä. Tykkään myös leikkiä joskus muilla leluilla kuten oravanpesällä hetken aikaa, mutta kyllä Tuurella on enemmän lelut vauhdissa. Minä pysyn pupussani. Ihmisäiti-raukka kasvattaa meille puputarhaa, luulee, että innostun sitten niistä. On ne 4 pinkkiä pupua, pieni harmaa pupu, mintunvihreä ja roosa pupu ja ruskea pupu, minkä Tuure toi mukanaan. Meitä joskus naurattaa tuo ihmisäiti, aina se yrittää parhaansa meidän eteen. Helppo höynäytettävä! Isovelikin täytti lokakuussa 15 vuotta! Seniori on kovakuntoinen mies vielä. Erityisesti Tuure katsoo mallia seniorista ja lenkilläkin ottaa kontaktia vähän väliä. Naiset sotkee edelleen seniorin pään, se on ihan tuskissaan, kun nartuilla on meidän kotinurkilla juoksut. Tuurekin on huumaantunut. Minuakin vähän houkuttaa, mutta elämässäni on jo nainen. Palvon ihmisäitiäni, en minä joka paikkaan ehdi.

Terveisin, hymypoika Matty ja vauhtiveikko Tuure

Suuret kiitokset! On nämä vaan niin ihania kertomuksia ♥

17.10.2026 Nappi hälsar

Hejsan,

Nappi fotograferades idag för sitt ”officiella porträtt” 😄

Visst blev bilderna fina 🩷

Hon gillar sin nya kompis dinosaurien.

Hälsar Anna-Maria med familj 

Tack Anna-Maria!!!