Pikkukoirien seikkailut kesämökillä

Kyllä meillä on lystiä ja tapahtumia riittää. Oli mukavaa, että Tuure haettiin minulle kaveriksi, aloin jo vähän lannistua, kun ei ollut leikkikaveria ja rikoskumppania moneen päivään, vaikka ensialkuun nautin olostani kuin kuninkaallinen. Hovini henkilökunta keskittyi minun palvelemiseen. On niin mukava juosta lenkillä veljen vieressä ja haistella samoja varvikkoja ja puuntaimia. Toissa iltana nähtiin tosi myöhällä kyy, se meni varaston alle, liekkö ollut sammakoiden perässä, niitä kun hyppeli siellä ja täällä ja ihmisäiti hikeentyi, kun Tuure tahtoisi tuoda kotiin oman sammakon, kun vain vähänkin saisi kiinni ja sehän saisi, jos ei ihmisäiti olisi estämässä. Ihmisäiti ei tahtonut saada unta, kun laskeskeli montako kyytä siellä pimeässä pihassa mahtaa olla.. 

Samana yönä kello 00.50 aloitettiin haukkumisralli ja Tuure viskasi ulko-oven auki hyppäämällä sitä kohti vauhdilla, kyllä tuli ihmisäitiin eloa! Onneksi oli vauvaportti tiukasti kiinni, kaipa me olisimme Tuuren kanssa ottaneet tassut alle ja painelleet ulos, olihan siellä ilmiselvä vihollinen. Ei se kuulemma vihollinen ole, parin mökin päästä oli karannut koira ja oli hakeneet sen pihasta pois. Mutta eipä ihmisäiti sitä vielä yöllä tiennyt ja sai panikoida loppuyön mistä on kyse. Nyt tuli oveen ylimääräinen säppi. On se kumma, kun minä en ole yrittänyt karata, ei ne aina viitsi edes sitä porttia laittaa kiinni, kun olen yksin mökillä, mutta Tuurehan yrittää avata sitä vauvaporttiakin kuin kaappien ovia.

Tänä viikonloppuna on tassuteltu kahdesti kylänraitilla lenkit, kun tämä korpireitti tarjoaa niukasti vaihtelua. Mutta olipa minulla vallan mukavaa perjantaina, kun pääsin kotona haistelemaan kaupungin uutisia pikkulenkille. Mummolassakin on poikettu pari kertaa. Tuure harjoittelee tuttavuuden tekoa mummon kanssa ja minä mietin vieläkin, että mikäs homma tämä on. Eipä silti, nakki oli hyvää. Ensi viikko aloitetaan taas kaupungissa, mutta pitää varautua valmiiksi oven pieleen, jos ovat lähdössä, etten minä vaan unohdu kyydistä.

Terveisin, hymypoika Matty

Kiitos Matty ja Terhi Hanna!!!