Synttärionnittelut sinne syntymäkotiimme Carolle!
Täällä itärajalla on elämä aika mallillaan. Tuure on lopettanut seinien puremisen sekä tapetin maistelun ja askartelun jalkalistan parissa. Vihdoinkin! Mattojakaan ei enää siirrellä huoneesta toiseen tai Tuure ei jaksa kiinnostua niistä muutenkaan. Pyykit kyllä pöllitään, jos vähänkin silmä välttää. Kengät on jätetty rauhaan, tossut kelpaa edelleen. Ja Tuure on uskonut, ettei tietokoneen näppäimistö ja hiiri ole häntä varten. Tuure osaa kyllä avata vaikka Apple music sovelluksen. Tiedä häntä koska lähtee tilaukset Mustille ja Mirrille. Jossain asiassa kasvaa ja rauhoittuu ja toisissa asioissa sitten miehistyy. Karvakin kasvaa niin somasti. ”Matty on aina yhtä ihana ja suloinen hymypoika” hokee tuo ihmisäiti. Vaikka kyllä minä sille taas vähän sydämen tykytyksiäkin annoin, kun säikähti mikä minua vaivaa. Ilmeisesti vain vatsavaivat uusista herkuista. Minulla on nyt 4 samanlaista pinkkiä pupua, mutta yksi on se rakkain ja muut on jotain ylimääräisiä. Sen rakkaimman tunnistaa sen mustanharmaasta väristä. Ei kuulemma pesukonekaan pelasta, vaikka kyllä ne sitä yrittää. Sakulle annan harvakseltaan kyytiä. Tykkään myös leikkiä joskus muilla leluilla kuten oravanpesällä hetken aikaa, mutta kyllä Tuurella on enemmän lelut vauhdissa. Minä pysyn pupussani. Ihmisäiti-raukka kasvattaa meille puputarhaa, luulee, että innostun sitten niistä. On ne 4 pinkkiä pupua, pieni harmaa pupu, mintunvihreä ja roosa pupu ja ruskea pupu, minkä Tuure toi mukanaan. Meitä joskus naurattaa tuo ihmisäiti, aina se yrittää parhaansa meidän eteen. Helppo höynäytettävä! Isovelikin täytti lokakuussa 15 vuotta! Seniori on kovakuntoinen mies vielä. Erityisesti Tuure katsoo mallia seniorista ja lenkilläkin ottaa kontaktia vähän väliä. Naiset sotkee edelleen seniorin pään, se on ihan tuskissaan, kun nartuilla on meidän kotinurkilla juoksut. Tuurekin on huumaantunut. Minuakin vähän houkuttaa, mutta elämässäni on jo nainen. Palvon ihmisäitiäni, en minä joka paikkaan ehdi.
Terveisin, hymypoika Matty ja vauhtiveikko Tuure
Suuret kiitokset! On nämä vaan niin ihania kertomuksia ♥