Mattyn ja Tuuren eiliset käänteet

Vastahan minä sanoin, että tuo ihmisäiti on helppo höynäytettävä! En minä silti ollut menossa sinne eläinlääkärille asti. Onneksi se täti oli todella herttainen, mutta minä poika vedin sellaiset paniikit, että ihmisiskä sai reilusti täysosumaa housuilleen, minulta tyhjeni anaalit, lensi kakka ja pissitkin lorahti pöytään. Täti ehdotteli minulle kissan kuonokoppaa, kai siinä kaikille tulee paniikki, jos vieras täti ei kissasta erota! No siitä selvittiin ja homma hoitui ilman kuonokoppia, ei näin kiltti mies niitä tarvitse. Sitten piti kellotella selällään, kun ultralla tutkivat, että kaikki on tallella ja kunnossa. Selkä ja tassutkin oli jo todettu ihan toimiviksi. Eipä löytynyt muuta syytä kuin vatsanpuruja. Sain pahoinvointilääkkeet ja vatsanrauhoittajia ja vielä uusia raksuja joksikin aikaa tukemaan toipumista. Lasku oli ihan mukava, mutta ei se ihmisäiti ollut edes moksiskaan, kun minä en ollut pahemmin sairas. Olen minä kipeä, mutta ei pitäisi kuulemma olla niin ahne herkuille.

Illalla ihmisäiti tuumi meidän ihmismummin kanssa, että nyt on kyllä ihan kaikki nähty. Pontus leikki minun ja Tuuren kanssa. Siellä hännät heiluivat tiuhaan ja peppu keikkui. Juostiin pitkin taloa. Pontus leikki omalla vanhalla pienellä nallellaan ja sitten se leikki pikkuveljensä Topi-vainaan vanhan sammakon kanssa eli Saku sai kyytiä! Sitten Pontus antoi kyytiä isommalle vaaleansiniselle apinalle, joka oli Pontuksen nuoruudessa sen suosikkileluja. Me tietenkin vietiin nalle ja Saku, mutta Pontus haki ne pois. Oli hurjaa menoa ja niin mukavaa! Pontus leikki ensimmäistä kertaa meidän kanssa pitkän tovin samoilla leluilla. Pontus haastoi meitä itsekin leikkii. Olipa se elämys meille kaikille, myös ihmisille.

Taas uutta päivää kohti! Raportoin massustani taas myöhemmin.

Terveisin, Hymypoika Matty ja vauhtiveikko Tuure

Kiitos! Hieno kuulla ettei löytynyt mitään pahempaa ♥