Hei Caro ja John!

Minulla on täällä uudessa kodissa asiat hyvällä mallilla, vaikka tänään irrottivat jo kolmannen punkin. Hyi sentään. Minä olen opetellut ulkoilua ja se sujuu hienosti. Olen asioinut tarpeillani myös ulkona, vaikka olen minä onnistunut tekemään sisällekin muutaman vahingon. Viime päivinä yhä useammin ulos. Oma piha on tuttu ja tiedän mitä kautta tullaan kotiin, kun ollaan kävelemässä. Matty on opastanut minua todella hienosti ja katson mallia myös Pontuksesta.

Matty, mikä ihana veli! Niin monet rallit on juostu pitkin taloa ja niin monta kertaa olen vienyt Mattylta lelun. Hih. Pontus, isoveli, katson sitä aina ylöspäin ja lenkillä katson vuoroin Pontusta, vuoroin Mattya, kuljen mielelläni keskellä. Eilen menin Pontuksen viereen, eipä tuo suuttunut, antoi minun olla samalla viltillä. Yöt nukun mielellään jonkun seurassa. Mattysta olen välillä vähän mustasukkainen, taitaa olla niin tuon ihmisäidin lellikki. Matty seuraa ihmisäitiä aina kotona, niin minäkin kuljen perässä.

Minä olen kiltti poika ja kuulemma niin oppivainen. Kauheasti kehuvat minua. Kaikki tuntuvat olevan ihastuksissaan. Minun pienet suloiset korvat ja silmät. Minun pikkuruiset tassut. Kyllä riittää palvontaa. Ei hassumpi talo, täällä on leluja kauhean paljon! Petipaikkoja ja vilttejä. Muonaa ja juomaa on tarjolla ja toruttu ei ole kuin mattojen puremisesta. Kummallista, ettei mattoja saa purra. 

Matty ei ole kuulemma tehnyt yhtään pahojaan! En taida uskoa. Pontus on pentuna syönyt saunan ovea ja Topi oli auttanut tapettia seiniltä. Kaipa minäkin voisin jotain keksiä, mikä olisi kiinteämmin kiinni talossa kuin ne matot.

Kasvanut en ole niin paljon, että se näkyisi kuvissa. Lähetän kyllä kuvia itsestäni lähiviikkoina.

Terveisin, Tuure

Kiitos Terhi Hanna, hihittelin tätä lukiessa niin että isäntä luuli minun seonneen lopullisesti 🙂